Olet tässä
Etusivu > Hyvä olo haltuun > Kosketus vaikuttaa meihin – jopa salaa!

Kosketus vaikuttaa meihin – jopa salaa!

kosketus

Ihminen elää toisen kosketuksesta: se kasvattaa ehjäksi ja sitoo satunnaiset seksikumppanit pariskunnaksi. Ilman kosketusta ja läheisyyttä lapsen elimistö ja aivot eivät kehity normaalisti. Kosketus vaikuttaa meihin – jopa salaa!

Lempeä kosketus luo yhteyden ja saa meidät kiintymään

Vauvaa on ihan pakko koskea. Silittää poskea, hipaista nenää, kokeilla pikkuisia varpaita. Ottaa syliin, kun se itkee. Kosketus on ihmisen varhaisin yhteys maailmaan. Tunto on sikiön aisteista ensimmäinen, joka herää kohdussa ja kehittynein, kun lapsi syntyy. Kun hermopäätteet kiikuttavat aistimuksia tuntoaivokuorelle, alamme rakentaa kuvaa siitä, millainen paikka tämä oikein on. Mikä on turvallista ja mikä vaarallista?

Vastasyntynyt tuntee kipua, hakee lämpöä ja vierastaa kylmää. Kosketus ja läheisyys ovat hänelle elintärkeitä. Huonoihin lastenkoteihin joutuneista romanialaislapsista 1990-luvulla huomattiin, että ilman kosketusta emme kasva ehjiksi. Vaikka lastenkodin vauvat saivat tarpeeksi ruokaa, aivot ja elimistö eivät kehittyneet normaalisti, koska heihin ei koskettu muuten, kuin mitä hoidon yhteydessä oli välttämätöntä. Sama on havaittu myös apinoista. Kosketuksen puutteessa elävistä apinanpoikasista kasvaa häiriintyneitä ja herkästi stressaantuvia nuoria ja aikuisia.

Tutkijoiden mukaan lempeä kosketus saa ihmiset kiintymään toisiinsa. Lempeällä kosketuksella on oma reitti iholta aivosaareen, joka on keskeinen osa tunnejärjestelmäämme. Sen on havaittu vilkastuvan sitä enemmän, mitä miellyttävämmältä kosketus tuntuu. Kosketuksen tärkeydestä kielii sekin, että vastasyntyneen aivot rekisteröivät jo hitaan ja hellän sivelyn, mutta eivät vielä vauhdikasta pyyhkäisyä ihollaan.

Kosketuksen tarve ei lopu lapsuuteen

”Kosketus on olennainen sosiaalisen liiman muoto. Se voi sitoa satunnaiset seksikumppanit pysyviksi pariskunniksi. Se vahvistaa vanhempien ja lasten ja sisarusten välistä suhdetta. Se kytkee yhteisön ja työpaikan henkilöt toisiinsa ruokkimalla kiitollisuuden, myötätunnon ja luottamuksen tunteita”, luettelee yhdysvaltalainen neurotieteilijä David Linden viime vuonna julkaistussa Touch-kirjassaan.

Mekanismissa on kehityshistoriallista järkeä. Aivojen palkintojärjestelmä suosii käyttäytymistä, josta on selviytymisen kannalta hyötyä. Yhteistyöstä on. Siksi yhteenkuuluvuutta on kannattanut lietsoa palkitsemalla lähikontaktista, selittää kosketustutkija Francis McGlone Scientific American Mind -lehdessä.

Tämä näkyy jopa urheilumenestyksessä, huomasivat Berkeleyn yliopiston tutkijat. He analysoivat NBA-koripallosarjan pelejä ja kävi ilmi, että toisiinsa eniten koskevat joukkuetoverit voittivat todennäköisimmin ottelunsa.

Kosketuksen teho nojaa erityisesti oksitosiinihormoniin, jota erittyy niin kosketuksen kohteen kuin koskettajankin aivoissa. Se rauhoittaa elimistön hälytysjärjestelmiä. Stressihormonit vähenevät ja kivunsieto kasvaa. Luottamuksen tunne lisääntyy ja olo paranee. Oksitosiini on sama hormoni, jota ryöpsähtää myös orgasmin aikana.

Kosketus taltuttaa pelkoakin. Kun yhdysvaltalaistutkijat laittoivat koehenkilöitä aivoskanneriin odottamaan sähköiskua, näiden uhkaa käsittelevät aivoalueet aktivoituivat – paitsi silloin, kun he pitivät rakastettuaan kädestä. Jopa vieraan käden rutistaminen laimensi stressiä. Koskettajan ei tarvitse siis olla tuttu, jotta kosketus auttaa. Kosketustutkimuksen uranuurtaja Tiffany Field Miamin yliopistosta on osoittanut, että ihan tavallisesa hieronnassa käyminen rauhoittaa aggressiivisia teinejä. Alzheimerista kärsivien vanhusten levoton mieli tyyntyi muutaman minuutin käsihieronnalla.

Tiedetään, että lämmin kosketus aktivoi kiertäjähermon, joka on tärkein parasympaattisen, tahdosta riippumattoman hermoston vaimentaja. Tästä syystä halaamme itsekin itseämme, kun meitä pelottaa tai ahdistaa.

Kosketus vaikuttaa meihin jopa salaa

Tutkimuksissa on paljastunut, että asiakkaat, joita tarjoilija hipaisee pikaisesti, jättävät isomman juomarahan kuin muut. Potilaiden huoli puolestaan hälvenee ja hoito etenee paremmin, jos lääkäri koskettaa heitä rohkaisevasti. Opettajan taputus selkään tai käsivarteen saa oppilaan tuplasti todennäköisemmin taululle tehtäviä ratkomaan. Ja kirjoitat nimesi vetoomukseen herkemmin, jos allekirjoitusten kerääjä sipaisee sinua olkavarteen.

Se, miltä jokin tuntuu, muovaa myös mielipiteitämme. Psykologian professori John Bargh Yalen yliopistosta kollegoineen huomasi, että jos ihminen pitää lämmintä kahvikuppia kädessään juuri ennen, kuin hänen pitää arvioida tuntemattoman ihmisen luonteenpiirteitä, hän kuvailee tätä lämpimämmäksi kuin sellainen, joka on käsitellyt kylmää juomaa. Samaan tapaan arvioimme työnhakijan pätevämmäksi, jos otamme hänen ansioluettelonsa vastaan painavaan alustaan kiinnitettynä.

Toisaalta mielipide tai uskomus vaikuttaa siihen, mitä tunnemme. Helläkään kosketus ei tunnu hyvältä, jos sen saa väärältä ihmiseltä. Kansainvälinen tutkijaryhmä totesi tämän ovelalla kokeella vuonna 2012. Tutkijat värväsivät tutkimukseensa joukon heteromiehiä. Nämä laitettiin yksitellen magneettikuvauslaitteeseen niin, että he eivät nähneet jalkojaan. Koehenkilöille kerrottiin, että jalkoja hivelee kohta vuorotellen mies ja nainen, ja että tapahtumaa voisi seurata kameran avulla. Paljastui, että miehet eivät lainkaan pitäneet miehen sivelyistä, mutta naisen kosketus tuntui erittäin miellyttävältä. Hivelijä oli kuitenkin ollut koko aja sama – nainen. Koehenkilöiden näkemä videokuva oli aiemmin tallennettu.

Aivokuvat osoittivat, että tuntoaivokuoren toiminta vaihteli sen mukaan, kenen mies uskoi häntä koskettavan. Tämä yllätti, koska tuntoaivokuoren oli oletettu rekisteröivän pelkkiä kosketuksen perusominaisuuksia, kuten painetta. Tulos vihjaa, että tunteita ei voi erottaa fyysisistä tuntoaistimuksista.

”Puhdasta tuntohavaintoa ei ole olemassakaan, koska siihen mennessä kun hahmotamme kosketuksen, siihen on sekoittunut muita aistimuksia, kuten tunteita ja odotuksia”, David Linden kiteyttää.

Se, kuka saa koskettaa ketä ja miten, määräytyy sen mukaan, kuka olet ja missä elät. Normit kytkeytyvät sukupuoleen, sukupolveen, sosioekonomiseen asemaan ja perheeseen. Kulttuureissa on eroja. Etelä-Euroopassa on esimerkiksi tavanomaista, että tutut kulkevat käsikkäin. Suomessa se tulkitaan herkästi seksuaalisen suhteen merkiksi.

1960-luvulla tehdyssä klassikkotutkimuksissa tarkkailtiin kahviloissa istuvia ihmisiä eri puolilla maailmaa. Samassa ajassa, jossa ranskalaiset hipaisivat toisiaan 110 kertaa, amerikkalaiset koskettivat toisiaan kahdesti ja britit eivät ollenkaan. Tämän jälkeen kosketuskulttuuri on muuttunut Yhdysvalloissa vieläkin varautuneemmaksi, murehtivat tutkijat. He puhuvat jo amerikkalaisten kosketusvajeesta. Suomalaisten pohjoinen pidättyväisyys sen sijaan on hitaasti vapautumassa. Halaus ei enää vaivaannuta, vaan se on alkanut tuntua kumman mukavalta.

Hyvä kosketus saa ihmeitä aikaan

Herättää aivojen palkitsemisjärjestelmän ja sysää elimistöön luottamus- ja kiintymyshormoni oksitosiinia.

Aktivoi kiertäjähermon ja vähentää stressihormoni kortisolia.

Lisää kivunsietoa.

Kohentaa mielialaa.

Lähde: hs.fi

Samankaltaiset hommat

Sivun ylös